100 vuotta sitten: Imatran tuleva voimalaitos

Rakennustaito 16 – 17/1926: Matkahavaintoja jättiläistyöstä

Ammoisista ajoista on Imatra ollut yleisen huo­mion esineenä. Sen jälkeen kuin Imatran voimalaitoksen rakentamistyöt nelisen vuotta sitten aloitettiin, on kiintoisuus Imatraan kasvanut yhä laajemmissa piireissä, eikä ihmekään, sillä tarkoit­taahan nyt suoritettava rakennustyö maamme suurimman vesivoiman sitomista ihmiskunnan palvelukseen. Tästä syystä onkin viime vuosina raken­nustyöhön ja sen tarkoitukseen tutustumista varten tehty lukuisia retkeilyjä Imatralle.

Kuten aikaisemmin olemme maininneet, on kaikkien Vuoksen koskien padoittamisesta laadittu tulevaisuusohjelma, jonka mukaan muodos­tettaisiin ylisen Vuoksen kaikki kosket neljäksi putous­ryhmäksi, joille vesivarastoksi säännösteltäisiin Saimaan suuri järvi. Nykyinen voimalaitoksen rakentaminen on yksi ryhmä tästä rakentamis­ohjelmasta, jonka mukaan kohotetaan Imatran putousta 6 metriin, jolloin m.m. ylempänä oleva Linnankoski tyyntyy suvannoksi. Tällöin saavutetaan 24 metrin pudotuskorkeus, joka on yli kolmannes ohjelmaan kuuluvasta 64 metrin putouskorkeudesta. Tähän korkeuteen patoamalla on Imatrasta laskettu saatavan 220 000 turbiini­hevosvoimaa, josta toistaiseksi otetaan vain kolmannes eli 75 000 hevosvoimaa käytäntöön. Vaikeimmin rakennettavilta osiltaan tehdään voimalaitos jo alunpitäen vastaisen voiman tarpeen mukaan täydennettäväksi.

Lue lisää 100 vuotta sitten: Imatran tuleva voimalaitos (Rakennustaito 4/2022)


Helsingin osasto Imatralla

Rakennusmestariliiton Helsingin osaston edustajat vierailivat Imatran vesivoimalaitoksen työmaalla heinä-elokuun vaihteessa 1926. Paluumatkalla ryhmä pysähtyi päiväksi tutustumaan Viipurin nähtävyyksiin.

Voimalan ensimmäinen vaihe, johon sisältyi neljä koneistoa, otettiin asteittain käyttöön vuosina 1928 – 1929. Kapasiteetin lisärakentaminen jatkui 1930-luvulla, ja voimalan seitsemäs ja viimeinen koneisto asennettiin vuonna 1951.


Rakennustaito-lehti uutisoi heinäkuussa 1926, että Eduskuntatalon työmaan vastaavaksi mestariksi oli nimitetty rakennusmestari K. V. Angervuori. Hän myös toimi pitkään luotta­mustehtävissä Suomen Rakennusmestari­­liitossa ja sen Helsingin osastossa.

Eduskuntatalon rakentamistyöt aloitettiin kuluvan elokuun 10 pnä, johon mennessä tontti­kysymys oli lopullisesti ratkaistu. (Rakennustaito 16 – 17/1926)

Jaa artikkeli

Rakennustaito.fi

Tietosuoja

Sivustollamme käytetään evästeitä. Keräämme evästeiden avulla sivuston kävijätilastoja ja analysoimme tietoja. Tietojen keräämisen tavoitteena on kehittää sivuston laatua ja sisältöjä. Eväste on käyttäjän tietokoneelle lähetettävä ja siellä säilytettävä pieni tekstitiedosto. Evästeet eivät vahingoita käyttäjien tietokoneita tai tiedostoja. Käyttäjä voi tyhjentää evästeet käyttämänsä laitteen selaimen asetuksista. Evästeet voivat olla tarpeellisia joidenkin palveluiden asianmukaiselle toimimiselle. Useimmat selaimet mahdollistavat eväste-toiminnon kytkemisen pois käytöstä.