Hilda Hongellin huvilat ovat Maarianhaminan helmiä

Maarianhaminan huvilaidyllissä näkyy vahvasti lahjakkaan piirtäjän, rakennusmestari Hilda Hongellin kädenjälki.

Suomen ensimmäinen raken­nusmestariksi valmistunut nainen Hilda Hongell (1867 – 1952) on vahvasti vaikuttanut Maarianhaminan viehättäviin puuhuvila-alueisiin. Pastellinvärisiksi maalattuja taloja somistavat pikkuruutuiset ikkunat sekä koristeelliset ikkunanpuitteet, tornit ja parvekkeet.

Hongellin isä Johan Sjöblom, ammatiltaan luotsivanhin, teki rakennuspiirustuksia kaupungin asukkaille. Lahjakkaana piirtäjänä Hilda auttoi häntä jo pienestä tytöstä. Hän oli saanut opetusta vain kansakoulun verran, sillä hänen kotikaupungissaan ei ollut tytöille tarkoitettuja kouluja.

Monta rakennusta jo ennen opintoja

Isän kuoltua 1888 Hongell jatkoi hänen työtään ja teki jo seuraavana vuonna ensimmäisen itsenäisen rakennussuunnitelman. Hän piirsi 18 rakennusta jo ennen kuin hankki alan ammattikoulutuksen.

Rakennusmestariksi hän valmis­tui Helsingin teollisuuskoulusta vuonna 1894 ja oli alansa ­ainut nainen Suomessa 1890-luvulla. Valmistuttuaan Hongell sai arvokasta ”jatkokoulutusta” työskennellessään Helsingissä Selim A. Lindqvistin arkkitehtitoimistossa Suomen ensimmäisen naisarkkitehdin Signe Hornborgin kanssa.

Hilda avioitui 1887 opiskelu­toverinsa Sanfrid Hongellin kanssa, joka toimi Helsingin kaupungin rakennusmestarina. Perheessä oli kuusi lasta. Hilda Hongell lopetti suunnittelutyöt 1910-luvulla.

Puuhuviloita, kirkko ja pankkirakennus

Hongell suunnitteli pääasiassa Maarianhaminaan satakunta rakennusta – enimmäkseen asuintaloja, mutta myös esimerkiksi uusklassisen pankkirakennuksen Torggatanille ja nykyisen lähetyskirkon Storagatanille. 1890-luvulla hän suunnitteli yli 70 prosenttia Maarianhaminan yksityisistä rakennushankkeista. Maarianhaminasta oli tuolloin nopeasti kasvamassa muodikas kylpyläkaupunki.

Hongell noudatteli aluksi perinteistä ahvenanmaalaista kaupunkiarkkitehtuuria, mutta kehitti tyyliään­ uusgotiikkaan ja uus­renessanssiin sekä sveitsiläistyy­liin ja myös jugendiin.

Teksti Risto Pesonen KuvaT Risto Pesonen ja Wikipedia