Vieraskynä: Korjauskohteen tehtäväsuunnittelu kannattaa aloittaa varhain
Tehtäväpakettien suunnittelu on avain onnistuneeseen korjaushankkeeseen.
Korjaushankkeet eroavat usein luonteeltaan uudishankkeista. Uudishankkeissa on helpompi tukeutua hankinnan jälkeen pää- ja erikoisurakoitsijoiden tehtäväsuunnitteluun, koska eri urakoitsijoiden ja suunnittelun väliset rajapinnat ovat selkeämpiä eikä rakentamisprosessi ole niin kompleksinen.
Korjaushankkeiden kompleksisuudella tarkoitamme esimerkiksi konservointitöitä, joita ei voi ennen purkutöitä suojata – ja ihmetellä myöhemmin mitä noille pinnoille tehdään. Samoin esimerkiksi ilmanvaihtokuilujen rakentaminen vanhan rakennuksen läpi voi olla erityisen vaativaa, kun prosessissa pitää ottaa muun muassa huomioon purkutöiden aikana tarkemmin löytyvät palkit ja muut rakenteet, ilmanvaihtosuunnittelu ja tilasuunnittelu. Tällaisia kompleksisia prosesseja löytyy korjaushankkeissa useita.
Kirjoituksessamme esitetyt keinot eivät ole kattava keinovalikoima onnistuneen tehtäväsuunnittelun varmistamiseksi. On toki monia muitakin keinoja, kuten esimerkiksi osaavien suunnittelijoiden valinta, kannustinpalkkiot ja aikataulumenettelyt, mutta niitä ei tässä kirjoituksessa käsitellä.
Varsinaiseen erikoisurakoitsijoiden tehtäväsuunnitteluun ei tässä artikkelissa myöskään syvennytä. Erikoisurakoitsijoiden tehtäväsuunnitteluun on Ratu-kortistossa digitaalinen pohja (Ratu S-1235) sekä useita hyviä Ratu-kortteja, kuten esimerkiksi Ratu S-1207, Rakentamisen tehtäväsuunnittelun esimerkkejä.
Tehtäväsuunnitteluun pitää valmentaa
Olemme käyttäneet erilaisia valmentajia ja sparraajia rakennuttajan tai päätoteuttajan apuna tehtäväsuunnittelussa. Valmentajat auttavat kirkastamaan tehtäväsuunnittelun merkitystä hankkeen tavoitteiden saavuttamisen osatekijänä ja näyttävät esimerkkejä käytännön malleista.
Valmentajana voi toimia myös esimerkiksi kohteen päävalvoja.
Urakoitsijat tuovat osaamistaan suunnitteluun
Päätoteuttaja ja erikoisurakoitsijat voidaan kytkeä aikaisin hankkeeseen ottamalla nämä mukaan kehitysvaiheeseen. Tehtävään voi sisältyä ratkaisuja ja prosesseja koskevan konsultoinnin lisäksi koekorjauksia ja/tai ennakkotöitä.
Esimerkkejä onnistuneista aikaisista kytkennöistä on lukuisia koskien päätoteuttajan ja/tai erikoisurakoitsijan tuomaa arvokasta panosta hankkeeseen.
Asiakirjoissa edellytettävä tehtäväsuunnittelua
Vaatimuksia tehtäväsuunnittelulle on syytä kirjoittaa urakka-asiakirjoihin. Menettelyssä ohjataan rakennuttajaa määrittämään ne tärkeät tehtäväpaketit, joista vähintään edellytetään tehtäväsuunnittelua ja kuvataan tehtäväsuunnittelun minimisisältö.
Urakka-asiakirjojen kirjauksista huolimatta tilaajan tulisi voida luottaa siihen, että ammattitaitoinen pääurakoitsija suunnittelee tehtäväkokonaisuudet, jotka muodostuvat useiden erikoisurakoitsijoiden ja omien työntekijöiden osasuorituksista.
Valinnassa voidaan testata suunnittelukykyjä
Päätoteuttajan ja erikoisurakoitsijan valintamenettelyissä voidaan testata näiden osaamista sekä asennetta tehtäväsuunnittelua kohtaan. Päätoteuttajavalinnoissa olemme ottaneet julkisissa hankinnoissa valintatyöpajojen yhdeksi osaksi tehtäväsuunnitelman laatimisen jostain kyseisen hankkeen konkreettisesta osasta. Vastaavasti erikoisurakoitsijoita voi hankinnassa haastaa tehtäväsuunnittelussa.
Tavoitteena ei ole siirtää mahdollisimman paljon vastuuta valittavalle toimijalle, vaan muodostaa yhteistä ymmärrystä kompleksisiin prosesseihin ja yleisesti muodostaa yhteisen tekemisen mentaliteetti.
Tehtäväsuunnittelua on kehitettävä
Mallit ja prosessit korjaushankkeiden tehtäväsuunnitteluun eivät suinkaan ole valmiina.
Kiinteistönomistajien ja rakennuttajien järjestö RAKLI, Rakennusteollisuus RT, suunnittelu- ja konsultointialan yrityksiä edustava SKOL ja Arkkitehtitoimistojen liitto ATL ovat käynnistäneet yhteishankkeen, jossa kehitetään korjausrakentamista ja muun muassa tehtäväpakettien suunnittelua ja johtamista.
Teksti Matti Kruus, Jari Hakala, Oskari Peurakoski ja Anssi Koskenvesa Kuva Adobe
Matti Kruus on Indepro Oy:n hallituksen puheenjohtaja. Jari Hakala työskentelee talonrakennustyön valvojana (RAVS) ja Oskari Peurakoski projektipäällikkönä Indeprossa. Anssi Koskenvesa on Mittaviiva Oy:n toimitusjohtaja.
