100 vuotta sitten: Kymijoen rautatiesillan korjaus

Selostus ins. M. Muoniovaaran 2 p:nä lokakuuta 1925 S. Rakennusmestariliiton Helsingin osaston kokouksessa pitämästä esitelmästä. Rakennustaito 21/1925

Kuten muistettaneen, herätti 10 p:nä lokakuuta 1923 sattunut telineonnettomuus Kymijoen rauta­tiesillan rakennuksella aikanaan suurta huomiota. Siltarakennuksessa itsessään aiheutti tapahtuma erinäisiä vaurioita, m.m. Kouvolan puoleinen, vielä pehmeä nivelbetoni puristui kokoon ja holvin kanta laskeutui n. 45 cm. Korian­ puoleinen nivelbetoni puristui niinikään kokoon, joista­ deformatioista aiheutui holvin laen vastaava painuminen, neljässä saumalamellissa työsaumat toiselta reunaltaan aukenivat 0,5 – 2 mm. Vaikka vahingoittuneen betonin määrä holvissa oli tuskin 1,5 % koko holvin tilavuudesta, oli kuitenkin selvää, että holvin vikojen tutkimiselle ja yleensä selvittelylle, missä määrässä rakennettua holvia voitiin korjauksessa hyväksi käyttää, oli omattava erittäin vakavaa huomiota, jota silta riittävällä turvallisuudella voitaisiin liikenteelle luovuttaa.

***

Sillan ylärakennus valmistui joulukuussa 1924 ja kun beto­ni lämmityksen avulla oli kovettunut, toimitettiin tammikuun 23 p:nä 1925 sillan tarkastus ja koekuormitus. Kahdelle valtion rautateiden raskaammista vetureista painui laki n. 1 mm, neljälle samanlaiselle veturille saatiin lakipainuma n. 2 mm ja kuudelle veturille, jotka painavat lähes 700 tonnia, oli lakipainuma 3 mm ja vastasivat nämä painumat vain noin puolta lasketusta lakipainumasta. Samanaikaisesti mitattiin betonin deformatiot­ lamelleissa, joissa perusteellinen korjaustyö on tapahtunut, extensometerillä, jonka osoittaja voi näyttää ­1/500 mm­­ liikkeet ja huomattiin niissäkin täysin elastiset ­muodonmuuttumat ja liikkeet, mitkä vastasivat suunnilleen puolta lasketusta määrästä, t.s. kaaren kimmoin­luku oli yli 300.000.

Ulkopuoliset putsaustyöt suoritettiin kevätkesällä 1925.

Tämän onnistuneen korjaustyön suoritusta johti ­insinööri Emil Holmberg, apunaan rakennusmestari­ ­J. Soi­vio,­ rakennusteknikko M. Vaurio ja rakennusmes­­tari M. Wiik.

Sillan kokonaispituus on 156 m ja muodostaa sen ­4 kpl­ 13,5 m ja 1 kpl 69,1 m holvit. Silta on kaksiraiteinen. Silta­työ jo sinänsä on huomattavimpia siltarakennus­töitä, ei vain Suomessa, mutta myös muissa Pohjoismaissa, joten­ tämän sillan valmistuminen, huolimatta sattuneesta ­telineonnettomuudesta, mitä ei voida lukea sillan rakentajan syyksi, on pidettävä merkkitapauksena kotimaisen insinööritaidon historiassa.

(Otteita esitelmästä)

Pitkä holvisilta

• Vuonna 1925 valmistunut Riihimäki–Pietari-radan silta Kouvolassa tunnetaan nykyään Korian rata­siltana. Se korvasi Kymijoen ylittävän vanhan rautatiesillan ja on Suomen rataverkon jänneväliltään pisin holvisilta.
• Tilaaja Rautatiehallitus ja urakoitsija Oy Constructor Ab kiistelivät rakentamisesta, materiaaleista, telineistä ja vaurioituneen keskeneräisen sillan korjaa­misesta. Kun telineet sortuivat, holvin valu oli saatu lähes valmiiksi. Ulko­maisten asiantuntijoiden suosituksesta silta korjattiin ja viimeisteltiin purkamisen sijaan.
• Esitelmöitsijä Manne Muoniovaara oli Constructorin toimi­tusjohtaja.