Kolumni: Kiertotalouden pitää olla rakentamisen uusi normaali
Rakennus- ja kiinteistöala käyttää vuosittain noin puolet maailman raaka-aineista ja aiheuttaa yli kolmanneksen kasvihuonekaasupäästöistä. Silti EU:n kierrätystavoite – 70 prosenttia rakennus- ja purkujätteestä – vaatii ponnisteluja vielä Suomessa: jäämme alle 60 prosentin ja alueellinen vaihtelu on suurta.
Rakentamisen kiertotalous tuntuu monelle olevan enemmän murhe kuin mahdollisuus. Takana on epätietoisuutta: mitä pitää tehdä, mihin mennessä ja mitä se omalta organisaatiolta vaatii. Kun asia tuntuu vaikealta, se laitetaan varsinaisten kiertotalousihmisten vastuulle.
Kiertotalous ei ole kuitenkaan erillinen kiinteistö- ja rakennusalan arvoketjun osa, vaan meidän kaikkien tulisi innostua siitä. Ei pitäisi puhua erillisestä kiertotalousliiketoiminnasta, vaan rakentamisen liiketoiminnasta, jossa materiaalien kierto on itsestäänselvää suunnittelupöydältä alkaen.
Kiertotalouden pitää olla normaali toimintatapa eikä vain projekti.
Kiertotaloudesta pitää tehdä helppoa. Tarvitaan uusia liiketoimintamalleja ja palveluja. Voisiko käytettyjä materiaaleja ostaa kuin uusia – valita tyyppi, määrä ja toimitusaika? Voisiko operaattori vastata koko ketjusta, kerätä purkumateriaalit eri työmailta ja huolehtia kelpoistuksesta? Tarvitsemme laajasti käytettävän digialustan, ja tämän rinnalle tarvitaan robotiikkaa ja tekoälyä.
KIRA-kasvuohjelma ja Helsingin kaupungin kiertotalouden klusteriohjelma toteuttivat toissa keväänä innovaatiohaasteen, jossa rakentamisen kiertotalous käännettiin palveluksi. Neljä suurta rakennusyhtiötä kannusti yrityksiä luomaan nykyistä kattavampia ratkaisuja työmaiden tarpeisiin. Emme aivan ratkaisseet tarvetta kerralla, mutta otimme hyviä askelia palvelullistamista kohti.
Tarvitaan myös osaamista ja ohjeita. Onnistuneet esimerkit ovat nyt pistemäisiä: pilotteja ja hankkeita, joihin on resurssoitu tavallista enemmän. Siis juuri niitä ”kiertotalousihmisten” hankkeita. Se on viisasta testausta, mutta liian usein laajentamissuunnitelmat puuttuvat. Opit eivät saisi jäädä hankkeisiin, vaan ne on vietävä koko alalle. Kiertotalous ei saa olla projekti, vaan normaali toimintatapa.
Ja tärkein: kiertotalouden on oltava kannattavaa liiketoimintaa. Ohjaava lainsäädäntö ei riitä, vaan kannusteen pitää nousta taloudellisista tavoitteista. Tähän on vielä matkaa. Meidän on opittava yhteistyötä ja uudistettava prosesseja isolla kädellä.
Ollaan siis kaikki kiertotalousihmisiä! Kun kiertotalous on luonteva osa kaikkea tekemistä, rakennamme yhdessä kestävää ja kannattavaa tulevaisuutta. Mitä nopeammin sen ymmärrämme, sitä paremmat mahdollisuudet meillä on tehdä kiertotaloudesta kansainvälinen kilpailuetu.
Mia Toivanen
