Kyberisku kiinteistötietoihin haittaisi energiarakentamista

Maanmittauslaitoksen tutkimuksessa kartoitettiin miten kyberisku kiinteistö­tietokantoihin häiritsisi yhteiskunnan eri toimintoja. Kyber­vahingon vaikutukset olisivat laajat: asuntokauppa ja energia­rakentaminen kuuluvat haavoittuvimpiin aloihin.

Maanmittauslaitoksen (MML) ja 67 kunnan yllä­pitämässä kiinteistö­tietojärjestelmässä ovat yli 2,8 miljoonan kiinteistön tiedot. MML vastaa monien maanhallinnan järjestelmän rekisterien tietojen hallinnasta, tuottamisesta, ylläpidosta ja jakelusta. Näihin rekistereihin tallennetut tiedot palvelevat monen eri sektorin toimijoita.

MML:n Paikkatietokeskus FGI:n tutkijat Pauliina Krigsholm ja Karolina Itäinen
selvittivät, millaisia vahinkoja seuraisi siitä, jos näihin kiinteistötietoihin tehtäisiin kyberhyökkäys. Maaliskuussa julkaistu selvitys Kybervahingot maahan ja kiinteistöihin liittyvien rekisterien ja tietojärjestelmien tapauksessa kertoo, miten laajasti tuollainen isku vaikuttaisi suomalaiseen yhteiskuntaan.

Karolina Itäinen muistuttaa selvityksen tiedotteessa, että tällaiset iskut voivat haitata pitkäaikaisesti monia yhteiskunnan toimintoja ja yritysten liiketoimintaa. Ikäviä esimerkkejä löytyy useasta Euroopan maasta.

Energiarakentaminen seisahtuisi

Kyberiskun niin sanotut fyysiset vahingot rajautuisivat kahdelle toimialalle eli energia- ja metsäsektorille. Suurimmalle osalle toimialoista häiriöistä seuraisi­ taloudellisia ja mainevahinkoja. Laajempia yhteiskunnallisia haittoja voi syntyä vahinkojen pitkittyessä ja ketjuuntuessa.

Jos luotettavan kiinteistö- ja huoneis­to­tiedon saanti estyisi, pankkilainojen
myöntäminen keskeytyisi ja haittoja aiheu­tuisi myös kiinteistönvälitykselle.
Energia-alalla kiinteistötietojen puute­ vähitellen seisauttaisi rakennushankkeet. Pitkä häiriö saattaisi lamaannuttaa jätehuollon.
Vaikutukset näkyisivät myös maanpuolustuksessa, kunnissa, oikeusjärjestelmässä, verohallinnossa ja lupaviranomaisissa.

Taitavampaa viestintää, useampia kanavia

Selvitys kehottaa varautumaan iskuihin entistä paremmin. Kybervahinkoja voidaan estää tai minimoida suunnittelulla ja varautumisella. Kiinteistötietokantoja pitää myös kehittää.

Tutkimus suosittelee, että viranomaiset laativat tällaisiin häiriötilanteisiin keskittyvän viestintästrategian. Häiriö­tilanteissa kiinteistö- ja huoneistotietojen käyttäjät haluavat selkeän tilanne­kuvan ja ennusteen häiriön kestosta.

Selvityksen perusteella suurin osa toimialoista selviäisi lyhytaikaisista häiriöistä ilman suurempia vahinkoja. Pitkäkestoisemmilla häiriöillä olisi kuitenkin lamauttavia vaikutuksia muutamille toimialoille. Tätä riskiä olisi mahdollista pienentää varajärjestelmillä ja vaihtoehtoisilla tiedonjakelukanavilla.

Teksti Martti Ristimäki Kuva adobe