Turvallisuuskoordinaattoreiden nimeämisissä suuria puutteita
Turvallisuuskoordinaattorin tehtävästä säädettiin asetuksella jo vuonna 2009. Asetuksessa määritellään selkeästi, että turvallisuuskoordinaattorin tehtävän hoitaminen edellyttää koulutusta, riittävästi aikaa ja etukäteisymmärrystä tehtäviin liittyvistä vastuista ja velvollisuuksista. Vastuut määriteltiin rikosoikeudellisiksi, joissa saattavat korostua myös osapuolten väliset eturistiriidat. Asetuksella työnantajalle kuuluvia vastuita siirrettiin yksittäisten henkilöiden vastuulle ja tarkoituksena oli, että tehtävien siirrosta sovitaan työnantajan ja työntekijän välillä.
KTK Tekniikan Asiantuntijat ry selvitti nykyistä tilannetta kyselytutkimuksella turvallisuuskoordinaattorin tehtävissä toimivilta. Kyselyssä selvisi, että asetuksen mukaiset velvoitteet eivät ole käytännön työskentelyssä toteutuneet asiallisesti.
Reilu kolmannes (38 %) ilmoitti, että tehtävien hoitamisesta ei ole sovittu mitään. Tehtävät ovat ikään kuin langenneet tekijälleen. Tehtävään määrättyjä on kolme neljästä (74 %) ja kaksi kolmesta (67 %) ilmoittaa, että tehtävästä ei ole mahdollisuutta kieltäytyä.
Turvallisuuskoordinaattorina toiminen pitää hoitaa pääosin muiden töiden ohessa. Tehtävä puuttuu valtaosalta myös varsinaisesta tehtäväkuvauksesta. Vajaalla kolmanneksella turvallisuuskoordinaattorin tehtävä on merkitty erilliseksi lisätehtäväksi. Yli puolet (55 %) vastaajista ilmoittaa, että koko turvallisuuskoordinaattorin tehtävien hoitaminen saa kouluarvosanaksi heikon.
Kysely lähetettiin vuoden 2017 alussa kuntien ja kuntaomisteisten yhtiöiden pääluottamusmiehille, jotka jakoivat sen turvallisuuskoordinaattorin tehtäviä tekeville henkilöille. Vastaajia kyselyyn tuli 124.
Teksti Sirkka Saarinen
