Digitaalinen harppaus: rakennusalan uusi aika

Suomen rakennusala etenee digitaalisessa kehityksessä. Tulevina vuosina ­sitä ohjaavat voimaan astuvat lait rakennetun ympäristön tietojärjestelmästä (431/2023) ja rakentamislaista (751/2023). Nämä lait nostavat digitalisaation uudelle­ tasolle ja samalla luovat alalle uusia uramahdollisuuksia, muun muassa asiantuntijaroolien­ kautta.

Rakennetun ympäristön tietojärjestelmälaki keskittyy luomaan valtakunnallisen tietojärjestelmän, joka kokoaa­ yhteen rakentamisen ja alueidenkäytön tiedot. Tämän on määrä parantaa tiedon saatavuutta ja tehostaa päätöksentekoa. Uusilla säännöksillä tietomallimuotoisista kaavoista on tarkoitus parantaa ainakin suunnittelun tehokkuutta.

Rakentamislaki tuo merkittäviä muutoksia rakennusvalvonnan prosesseihin. Se esimerkiksi yhtenäistää lupaprosessit ja lisää kone­luettavuuden merkitystä. Rakentamislupaa on haettava tietomallimuotoisilla suunnitelmilla 1.1.2025 alkaen, millä pyritään tehostamaan rakennusvalvonnan työtä. Muutos­ vie kuitenkin aikansa, eivätkä­ hyödyt välttämättä tule ­heti esiin.

Digitalisaatio näkyy rakennusalalla erityisesti projektinhallinnan tehostamisena ja tietomallipohjaisen suunnittelun yleistymisenä. Datatalous, datan ja tilanne­kuvan hyödyntäminen tehostavat tuotan­toa, ja samalla rakentamisen prosessien­ ja lopputuotteidenkin laatu paranee. Mobiili­laitteiden sekä erilaisten tuotannon ja suunnittelun apuvälineiden (”dronet”, työmaa- ja 360-kamerat) yleistyminen on vaikuttanut positiivisesti alan kehitykseen. Myös sovelluspuolella on otettu aimo­ harppauksia muutamassa vuodessa. Tekoälyn hyödyntämisessä ollaan vasta alkumatkalla.

Myös reaaliaikaisen tiedonkeruun työmaalta mahdollistavat olosuhteiden mittauslaitteet ovat yleistyneet. Samalla myös itse tuotannon ohjaukseen, kuten suunnitelmien ja tietomallin sähköiseen jakeluun, on tullut alalle varsin näppäriä sovelluksia. Modernit tuotannonohjaustavat tukevat prosesseja ketterästi: tahtituotantoon oleellisesti liittyvästä logistiikanhallinnasta sekä siihen liittyvistä järjestelmistä ja toimintatavoista on tullut vallitsevaa käytäntöä. On aidosti ilo nähdä, kuinka Lean-mallin periaatteita sovelletaan Suomessa rakennusalalla koko ajan kasvavin määrin.

Uudistukset korostavat tarvetta liitonaktiiviselle roolille alan digitaalisessa­ kehityk­sessä. Vuonna 2024 liitto pyrkii kehittämään edelleen koulutuksiaan­ sekä­ tietoiskujaan, jotta kaikki jäsenet saisivat näkemystä uudesta teknolo­giasta ja säänte­lystä. Tämä tukee jäsenistön ja koko alan kehitystä kohti entistä modernim­paa ja tehokkaampaa tulevaisuutta.

Jere Väisänen
Liittohallituksen varapuheenjohtaja