Mestarin vinkit: Alalaattapalkiston korjaamisessa on tunnettava rakenteet ja historia

Vanhojen kerrostalojen välipohjissa ongelma­rakenteena ovat täyttömateriaalien orgaaniset ainekset. Myös alalaattapalkistojen kreosiittisively oli yleistä. Rakennuksen historiasta kannattaa ottaa selvää jo ennen kuin rakenteita tutkitaan. Välipohja voidaan rakentaa uudestaan puusta tai betonista.

Kerrostalojen yleisin välipohjarakenneratkaisu 1920 – 1950-luvuilla oli alalaatta­palkistot. Alalaattapalkiston kantavana rakenteena oli betonipalkit. Betonipalkkien alapinnassa palkkien välissä oli ohut 20 – 60 millimetrin paksuinen betonikuori.

Betonipalkkien varaan tehtiin puurunkoinen lattia­koolaus, ja pintarakenteena oli tavanomaisesti pontattu lautalattia. Alalaattapalkiston täytteenä oli turvetta, sammalta, purua, hiekkaa, rakennusjätteitä ja olkia.

Alalaattapalkiston vauriot

Rakennuksen historian aikana on saattanut tapahtua erilaisia kosteusvaurioita, joko paikallisia tai laajempia. Esimerkiksi alkuperäisen keittiön kohdalla välipohjissa on usein kosteusvaurioita. Rakennuksen ensimmäisinä vuosina keittiössä pidettiin laskiämpäriä­ ja vesi kannettiin ulos. Sodan aikana pommitukset ja tulipalojen sammutusvedet aiheuttivat välipohjiin kosteusvaurioita. Rakennuksen historiasta kannattaa siksi ottaa selvää ennen rakenteiden tutkimuksia.

Täyttömateriaalien sisältämät orgaaniset ainekset­ (olki, turve, sammal) ovat hyvä kasvualusta mikrobeille, joita niissä on luonnostaankin. Vanhat kuivuneet kosteusvauriot vuosikymmentenkin takaa voivat aiheuttaa herkistyneille ihmisille sisäilmaongelmiin viittaavia oireita.

Alalaattapalkistojen ongelmarakenteena on orgaanisten vanhojen eristeiden lisäksi rakentamisajankohtana yleisesti käytetty kreosoottisively: tällä käsittelyllä haluttiin estää kosteuden pääsy alalaattapalkistoihin. Kreosoottisively oli yleinen tapa esimerkiksi porttikongin yläpuolella olevissa välipohjissa ja keittiöiden kohdalla.

Alalaattapalkiston korjaus

Ympäristöministeriön julkaisemassa teoksessa  Kosteus- ja mikrobivaurioituneiden rakennusten korjaus, 2019:18, neuvotaan ensimmäiseksi tyhjentämään alalaattapalkisto. Sitten pohja puhdistetaan mekaanisesti kuivajää-, sooda- tai hiekkapuhaltamalla. Rakenteiden liitoskohtien tiivistykset palo- ja ilmatiiviiksi ovat osa korjausta.

Kreosootti kannattaa poistaa. Jäljelle jäävät rakenteet pitää kapseloida, koska PAH-yhdisteet ovat imeytyneet betonirakenteisiin.

Välipohja voidaan rakentaa uudelleen puu- tai betonirakenteisena. Betonirakenteisessa toteutuksessa­ on otettava huomioon se, että rakenteen paino lisään­tyy ja betonin kuivumisajat ovat pitkiä.

Tiivistyskorjaus

Välipohjia on myös korjattu tiivistämällä rakenteita siten, että lattiarakenne on tehty kapseloimalla kaasu-­ ja ilmatiiviiksi. Tiivistyskorjauksen avulla estetään välipohjan rakenteissa olevien epäpuhtauksien,­ kaasu­­maisten aineiden ja partikkelien pääsy sisä­ilmaan.

Alipaineinen ilmanvaihto lisää rakenteiden kautta sisäilmaan virtaavien epäpuhtauksien määrää. Varsinkin ikkunoiden uusimisen yhteydessä on huolehdittava, että uusiin ikkunoihin asennetaan korvausilmaventtiilit riittävän tuloilman varmistamiseksi.

Välipohjien korjaustoimenpiteet vaativat aina ammattilaisen suunnitelmia ja lupaa taloyhtiöltä. Kantavien rakenteiden muutokset taas edellyttävät rakennusluvan hakemista.

Korjaa näin

Alalaattapalkiston täydellinen puhdistaminen vanhoista puurakenteita ja eristeistä on raju ja kallis korjaustapa. Ympäristöministeriön julkaisemassa teoksessa Kosteus- ja mikrobivaurioituneiden rakennusten korjaus, 2019:18 on esitetty seuraavanlainen korjaustapa.

Toteutusohjeet, purku yläpuolelta:

• Vanha lattiarakenne puretaan yläpuolelta kokonaisuudessaan.
• Välipohjan täytteet ja mahdolliset muottilaudat poistetaan.
• Pinnat puhdistetaan mekaanisesti hiekkapuhaltamalla ja/tai liekittämällä nestekaasupolttimella, lopuksi pinnat imuroidaan.
• Tarvittaessa seinärakenne ja säilytettävä betoni­rakenne kuivatetaan.
• Tarvittaessa alalaatan ja seinärakenteen välisten liitosten tiivistäminen tiivistyskorjauksella.
• Kotelopinnat maalataan kauttaaltaan (pölynsidontakäsittely).
• Eristeet (akustiikka, palonkestävyys) asennetaan koteloiden pohjalle.
• Uusi lattiarakenne tehdään joko puurakenteisena tai­ ­betonilaattana. Huom! Puurakenteen korvaaminen betonilaatalla lisää rakenteen painoa ja vaatii tyypillisesti lisätuentaa (esim. teräspalkit).
• Uuden pintalaatan ja seinän välin tiivistäminen elastisella massalla.
• Suoritetaan tiiviyskokeet ja tarvittavat ilmatiiviyden korjaukset.
• Tasoitetaan ja viimeistellään pinnat.

Teksti ja kuvat Marit Sivén

Kirjoittaja on rakennusmestari, RTA ja yrittäjä. Hän työskentelee omistamassaan Matti Eklund Oy:ssä.