Rahoituksen helpottaminen saisi rakentamisen nousuun
Suomen asuntorakentamisen kriisi ei johdu siitä, että ihmiset eivät haluaisi muuttaa, perustaa perheitä tai asua kaupungeissa. Rahoitusolojen raju muutos on jäädyttänyt markkinat, arvioi Rakennusteollisuuden pääekonomisti Jouni Vihmo.
Korkojen nopea nousu, rakennuskustannusten kasvu ja rahoitusmarkkinoiden epävarmuus ovat muuttaneet rakentamisen taloudelliset edellytykset lyhyessä ajassa.
”Kysyntä ei ole kadonnut. Väestö kasvaa, kaupungistuminen jatkuu ja pitkän aikavälin asuntotarve on jopa kasvanut, mutta rahoitus ei toimi”, Rakennusteollisuus RT:n pääekonomisti Jouni Vihmo tiivistää.
Vihmo puhui Asuntomarkkinat 2026 -seminaarissa Helsingissä tammikuun lopussa.
Korkoshokki romahdutti rahoituksen
Korkojen nousu on kasvattanut asuntolainojen ja rakennushankkeiden kustannuksia nopeasti. Samalla pankkien luottopolitiikka on kiristynyt merkittävästi.
”Meillä olisi varaa vähentää kotimaista sääntelyä. Sitä tulee EU:sta jo ihan riittävästi”, Vihmo näkee.
Pankit eivät pidä rakentamisen tuottoa enää riittävänä, ja siksi luottoa myönnetään varovaisesti. Näin uusien hankkeiden käynnistäminen on rakennusliikkeille yhä vaikeampaa.
Myös kotitaloudet ja sijoittajat ovat vetäytyneet. Kun korot ovat korkealla ja epävarmuus suuri, maksukyky ja riskinottohalukkuus heikkenevät.
Hintojen lasku söi luottamuksen
Vanhojen kerrostaloasuntojen hinnat ovat viime vuosina lähestulkoon romahtaneet. Vihmon mukaan vastaavaa alamäkeä ei nähty edes 1990-luvun lamassa.
Tämä on heikentänyt vakuusarvoja ja kotitalouksien varallisuutta.
”Monen kokemus omasta varallisuudestaan on rikkoutunut. Vaikka tulot kehittyisivät kohtuullisesti, ihmiset eivät uskalla kuluttaa tai sitoutua suuriin lainoihin.”
Vihmon mukaan suomalaiset ovat korkoherkkiä, karttavat velkaa ja suosivat vaihtuvakorkoisia lainoja.
”Siksi korkojen nousu iski Suomeen kovempaa kuin moniin muihin maihin.”
Kriisi jarruttaa koko taloutta
Uusia asuntokohteita on aloitettu historiallisen vähän, vaikka tulevaisuuden tarve on yhä olemassa.
”Kerrostaloja ei yksinkertaisesti kannata rakentaa, kun luottopolitiikka on ennätyskireää”, Vihmo näkee.
Hänen mielestään julkinen ohjaus ei sekään helpota vapaarahoitteista rakentamista taantumassa.
”Kuntien ja valtion tonttipolitiikka, tuet ja sääntely perustuvat nousukauden rakenteisiin.”
Vihmo muistuttaa, että asuntomarkkinoilla on suuri merkitys koko kansantaloudelle.
”Siksi kotimaisessa sääntelyssä pitäisi löysätä ruuvia, jotta pääsemme taas nousuun.”
Teksti ja kuvat Antti Pulkkinen
