RKL:n, RIA:n ja RIL:n hallitusohjelmatavoitteet 2019

Muuttoliike, kaupungistumiskehitys ja väestön ikääntyminen jatkuvat voimakkaana 2020-luvulla. Rakentamisen toimiala kehittää suomalaista yhteiskuntaa aina alueiden suunnittelusta itse rakennustuotantoon.

RKL, RIA ja RIL esittävät hallitusohjelmatavoitteissaan:

Rakennusalaan liittyvän sääntelyn uudistamista jatkettava seuraavalla hallituskaudella

• Maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistus toteutetaan suunnitellusti.
  – Kaavoitusta nopeutetaan ja selkeytetään sekä lupakäytäntöjä sujuvoitetaan uudistuksen yhteydessä.
  – Ympäristöministeriön on tuettava rakennusvalvontojen työtä yhteisten käytäntöjen muodostamiseksi.
• Valtion ja kuntien edistettävä rakennusalan digitalisoitumista
  Kuntien rakennusvalvontojen yhteistyö ei ole vielä riittävää sähköisen asioinnin ja digitalisuuden tuomat mahdollisuudet huomioiden.
  – Ympäristöministeriön on määrätietoisesti edistettävä rakennusvalvontojen vapaaehtoista yhteistyötä.
  – Joka kunnassa on kyettävä hakemaan rakennuslupa sähköisesti. Ympäristöministeriön on edistettävä tietomallipohjaisen rakennuslupakäsittelyn laajentumista.

Kaupunkipolitiikka vahvemmin osaksi hallitusohjelmaa

• Valtion on tuettava suurten kaupunkien ja maakuntakeskusten kehittämistä niille suunnatuilla toimenpiteillä.
• Julkisten rakennusten korjausvelkaa on vähennettävä määrätietoisella korjausrakentamisella.  Erityisesti julkisten kiinteistöjen korjausrakentamiseen on kehitettävä uusia rahoituskeinoja (esim. ARA-avustus).
• Liikenneinfrastruktuurin ylläpidon ja korjaamisen vaatima rahoitustaso on varmistettava hallitusohjelmassa. Uudet investoinnit tulee suunnitella ja toteuttaa hallituskausien yli ulottuvien ohjelmien avulla.
• Kaupunkiseutujen maankäytön, liikenteen ja asumisen kehittämistyötä on jatkettava MAL-sopimusten avulla.

Rakennusalan osaajien koulutukseen panostettava enemmän

• Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen koulutuksen laadun turvaaminen edellyttää perusrahoituksen lisäämistä. Tällä hetkellä rahoitus jää koko ajan jälkeen kustannustason noususta.
• Työelämässä oleville on tarjottava enemmän täydennyskoulutusmahdollisuuksia ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa.
• Rakennusalan korkeakoulujen aloituspaikkamääriä on arvioitava uudelleen. Erityisesti työnjohtajien (rakennusmestari AMK) kohdalla työelämästä poistuvien määrä on korkea.

Työtä vähähiilisen rakentamisen eteen

• Rakentamisen hiilijalanjälkeä on pyrittävä vähentämään yhteistyössä niin alan kuin hallituksen toimenpiteillä.
• Eri rakennusmateriaalien kehittämistä ja käyttöä kohti vähähiilistä rakentamista on tuettava julkisesti ja yksityisesti rahoitetuilla ohjelmilla.