Asuintalot kurottavat pilviin
Suomen kaupunkeihin valmistuu yhä enemmän korkeita asuinkerrostaloja. Tuorein ilmiö on erityisen korkeiden kerrostalojen buumi Espoossa, joka menneinä vuosikymmeninä oli maineeltaan jotain ihan muuta – lukuisten pientaloalueiden kaupunki ennen kuin Nurmijärvi-ilmiöstä tuli uusi käsite.
Tilastokeskuksen mukaan viime vuonna Espoossa myönnetyistä asuntoluvista joka neljäs meni asunnoille, jotka valmistuvat vähintään 12-kerroksiseen taloon. Helsingissä vastaavalla tavalla uusista rakennusluvista laskettu tornitaloasuntojen osuus on noin viidesosa. Helsingissäkin osuus nousi, mutta Espoossa se moninkertaistui vuodessa. Koko maan keskiarvo oli viime vuonna noin 12 prosenttia.
Vähintään 12-kerroksia asuintorneja rakennetaan melko vilkkaasti myös etenkin Vantaalla, Tampereella ja Oulussa. Koko maan rakennuslupatilastojen mukaan viime vuonna myönnettiin luvat yhteensä 4 000 asunnolle, jotka sijaitsevat vähintään 10-kerroksisessa kerrostalossa.
Korkeita asuinkerrostaloja rakennetaan suurimmissa kaupungeissa etenkin liikenneasemien ja kauppakeskusten tuntumaan, mutta myös muualle hyvien liikenneyhteyksien varrelle.
Erityisen korkeille rakennuksille ei ole mitään yhtä virallista alamittaa. Korkea asuin- tai toimistotalo voi tietysti olla myös muun muotoinen kuin suhteellisen kapea torni. Yleisimmän tulkinnan mukaan tornitalo on vähintään 12-kerroksinen tai vähintään 35 metriä korkea. Pilvenpiirtäjä on vielä epämääräisempi käsite – 100 metriä on yleisin karsintaraja tässä viime vuosikymmeninä entisestään kiihtyneessä kansainvälisessä kisassa.
Kuva iStock
